Oselotti näkee tavattoman hyvin pimeässä

Hellou ! Halusin laiskan sunnuntain kunniaksi tehdä vähän erilaisen postauksen. Oon asunut nyt reilut 5 kk omassa kämpässä ja kelaillut useampaan otteeseen yksin asumisen ihanuutta ja kurjuutta. Nyt listasin sitten asioita ajatuksista tekstiksi.

PYYKIT

Koska mun veli on superurheilija, meillä kotona pyykkiä keräänty aina niin, että kone pyöri väh. kahdesti päivässä. Oli melkoinen shokki tottua siihen, että yksin asuessa koneellinen pyykkiä kasaantuu vasta noin viikon kuluessa ja näinollen sitä yhtä tiettyä vaatetta ei saakaan heti seuraavalle päivälle pesusta. Myös kuivauskaapista siirtyminen tavispyykinkuivaustelineeseen tuntui aluksi ankeelta.

VÄLIMATKALAISKUUS

En tiedä millä sanalla olisin tätä ilmiötä nimittänyt, mutta siis asun nyt ihan Jyväskylän keskustassa ja oon pikkuhiljaa tottunut siihen, että jos haluun kiertelee kauppoja polkasen perille viidessä minuutissa ja jos vaikka jonain aamuna venyy asun miettiminen pitkään, oon kyllä koululla alle 10 minuutissa. Porukat tuntuu nyt asuvan hirveen kaukana keskustasta, kun sieltä matkaa esim. mun luo tulee varmaan jotain 5km vaikka aikasemmin toi matka sieltä keskustaan ei oo tuntunu ollenkaan pahalta. Ja kaikista ihaninta on se, että yöllä baarista lähtiessään ei tarvii olla hirveetä suunnitelmaa kotiin raahautumisen varalle, koska matkan kämpille kävelee vaikka silmät kiinni.

SIIVOAMINEN

Uskokaa tai älkää, oon tavattoman siisti ihminen. En voi sietää epäjärjestystä tai likaisuutta ja niimpä puunaan tätä22 neliön lukaalia jollakin tavoin päivittäin. Tää on juttu, jonka uskon varmasti tuottavan ongelmia sitten, kun en asu enää yksin. Nyt kämppä on helppo pitää siistinä, kun laitan aina kaikki tavarat heti paikoilleen, en kulje kengät jalassa sisällä jne. Säälin jo sitä ihmistä, joka joskus jakaa huushollinsa mun kanssa. Yksin inhokki siivoukseen liittyvä homma on ja se on roskien vieminen. Kaikki muu, jopa tiskaaminen, on musta ihan rentouttavaa ♥

RUOKA

Porukoilla asustellessa tein ruokaa etenkin välivuonna tosi usein. Nykyään mun bravuureihin kuuluu nuudelit ja juurikin kaikki erilaiset salaatit, mutta yhden käden sormilla on laskettavissa ne kerrat, kun oon tehnyt täällä jotain kunnon lämmintä ruokaa. Tuntuu vaan tyhmältä kokata yhdelle ihmiselle ja koska mulla ei ole mikroa, jämien lämmittäminen jälkikäteen on vähän haastavaa. Oonkin jo päättänyt, että seuraavaan kämppään tulee mikro, piste.

PELKÄÄMINEN

Tää on niitä ainoita juttuja, jonka vuoksi mietin pitkään pärjäänkö yksinäni. Pelkään hirveesti kaikkea, ääniä, hiljasuutta, varjoja,valoja, illat ja yöt on tietenkin pahimpia. Oon selvinnyt paljon paremmin kuin uskoinkaan, eikä valvottuja öitä ole plakkarissa kuin muutamia hassuja. Nukun kuitenkin kaikista parhaiten jonkun vieressä tai edes samassa huoneessa jonkun kanssa.

RAHAN KÄYTTÖ

Tottakai mullekkin tuli vähän yllätyksenä, miten paljon kaikkeen menee rahaa kuukausittain vuokran lisäksi. Vesi, sähkö ja netti on sellasia menoja joihin juurikaan ei voi vaikuttaa, mutta melkein kaikkeen muuhun voi. Mun rahan käytölle on naureskeltu jo sillon, kun asuin porukoilla, mutta nyt mun piheys on kyllä noussut uusiin ulottuvuuksiin ! Oon järjetön hintavertailija ja ostan aina just tasan sen missä on halvin kilo/kappalehinta. Tunnetusti mun vaatevalikoimasta vähintään puolet on kirppareilta ja siksi esimerkiksi

25 euron investointi UUTEEN huppariin vaatiin kunnon pohdintaa. Toisaalta oon tosi tyytyväinen, että mulla on tällänen ajattelumalli, sillä sitten jos välillä haluan hemmotella itteäni mulla on aina varaa siihen. Voin millon vaan käydä ulkona syömässä tai vaikka leffassa ja jos saan superinspiraation uuteen lävistykseen voin ottaa sen heti, kun haluan.

KAUPASSA KÄYMINEN

Tää liittyy aikalailla olennaisesti tohon rahan käyttöön. Käyn kaupassa ehkä pari kertaa viikossa ja voi luoja inhoon sitä. Mulla on aina kännykässä muistiossa ostoslista, johon lisään aina juttuja sitä mukaan miten (jää)kaappi tyhjenee ja sitten kun joku elintärkee juttu loppuu menen ostoksille. Yleensä tää tapahtuu sillon, kun rahka loppuu. En oikein osaa ostaa ruokaa "varastoon" eli mm. sellanen elintarvikkeiden pakastamiskulttuuri on mulle vierasta. Ja hauskaa on se, että jos on tulossa viikonloppu, jolloin tiedän etten juurikaan syö kämpillä mitään, oon ihan onnellinen, kun loppuviikosta ei tarvii käydä kaupassa ja sitten maanantaiaamuna tietysti harmittaa, kun jääkaapissa on lähinnä se valo. Vihaan myös yli kaiken sitä, että unohdan ostaa jotain. Toi kännykän ostoslista ei oo kauheen kätevä sen takia, että kumittaessa jo korista löytyviä tuotteita, saatan vahingossa kumittaa jotain mitä en vielä poiminutkaan kyytiin..

Olisi hauska kuulla, huomaako joku muu ajattelevansa/toimivansa joissain jutuissa samallalailla. Ja lisäksi haluan tietenkin kuulla,

millasia tuntemuksia ylipäätäänsä herätti tämmönen vähän pohdiskelevampi postaus!

XOXO♥

Ps. Millä kutsutte sitä asuntoa, josta muutitte omilleen? Mulle se oli aluksi ihan vain koti ja oma asunto oli kämppä, mutta

nykyään sanon usein, että menen kotiinkotiin kun menen porukoille ja kämppä on sitten koti.