2/28/2012

Saman lajin yksilöiden käyttäytyminen vaihtelee joskus hyvinkin paljon riippuen eri tekijöistä

Hei :3 Koska uskon, että myös lukiakuntaani kuuluu takuulla kirjoitusten kanssa painiskelevia yksilöitä - kohtalontoverit - tässä viimepäivinä hyväksi todettuja vinkkejä kuinka vältellä lukemista! Soveltuvat myös muiden tärkeiden ja pakollisten, mutta tylsien juttujen lykkäämiseen.
Ripsien värjäys, jeejee myös hyödyllistä puuhaa ja tarjoutuessasi pigmentoimaan myös huushollin muiden naispuolisten henkilöiden räpsyttimet tähän saa kulumaan kivasti aikaa.
Ruuanlaitto. Mitä tähän voi oikeastaan lisätä? 
Leffailu !! Käytiin äitin kanssa eilen katsomassa näköjään Hõrmõ (Härmä sen piti olla..) ja oli kyllä näkemisen arvoinen parituntinen. Jossei suomalaiset historiavibaset elokuvat yleensä iske, niin tätä voisin suositella ihan vain upeaksi pumpatun Mikko Leppilammen vuoksi hyrrr.
Jotkut riittävän kauan mun blogin lukijalistoilla pysytelleet (pus te ) ehkä muistaakin mun joskus kertoneen, kuinka säästän kaikki leffaliput ja sinitarraan kunkin noihin vaatekaapin oviin. Mikäli laskin oikein kokoelmaan kuuluu Härmä-lipun jälkeen nyt 79 yksilöä.
Laittautuminen vaikkei välttämättä olisi poistumassa kotoa koko päivä aikana. Myös hölmöt peiliposettelut kuuluvat asiaan olennaisesti. 
Mukalukeminen. Mun lemppari ehkä kaikista. Fabottelu ruotsiksi ja radio x3m:n kuuntelu ovat oivia keinoja joilla huijata itsensä luulemaan, että kyllä, aivoihini valuu takuulla tärkeää ruotsin sanastoa myös näin.

Käytettyään kaikkia yllämainittuja ja lukuisia muita keinoja (siivoaminen ei koskaan ole tuntunut niin mukavalta kuin viimepäivinä..) on joskus kuitenkin pakko tarttua koulukirjoihin muutenkin, kuin siirrellessä niitä pois näköpiiristä.
Parasta se on tehdä ihanassa seurassa. Vietettiin sunnuntaina parhaiden tytyjen kanssa Oscar-gaalailtaa, johon kuului alkuiltaan sijoittunut matikan puurtaminen. Kuvassa nähtävissä myös pizzarahat, tilattiin tosiaan sapuskaa ja katsottiin KOKO Oskarit alusta loppuun. Toi on musta yks niitä juttuja, joka kaikkien pitäis joskus tehhä, sillä ah se tunne, kun aamulla puoli kahdeksan aikaan lopulta kömmit nukkumaan sänkyyn, joka harvoin onnistuu olemaan yhtä vetovoimainen. 
Kattoiko joku muu gaalaa, kokonaan tai osittain? Kielteisesti vastaaville vinkki: kääntäkää tv illalla Neloselle, sieltä näyttäisi tulevan aikas napakka kooste kyseisten kekkereiden tapahtumista!

Nyt Jonna on tulossa tänne ja me luultavasti ainakin otetaan matikan kirjat esille, jou.
XOXO

2/27/2012

Pian supikoira, siili ja kumppanit varmaan jo heräilevät

Terve! Luku(tai "luku")loma rullailee jo hyvää vauhtia varmaan pian puolessa välissä (ajantaju, minne olet kadonnut?) ja tervehtyneenä tuntuu vähän oudolta, kun päiville pitäisi keksiä kauheasti tekemistä turruttamaan lukemattomuudesta johtuvia omantunnontuskia tai vaihtoehtoisesti ihan oikeasti lukea. En oo varma sopiiko tää mulle, koska yhdyssanan "lukuloma" jälkimmäinen osa painottuu mun päässä jotenkin automaattisesti.

Ylempi (sarjassamme: typerännäköiset poset osa 498 esiintyvä) kuva euforisine hymyineen kertoo viimepäivien ilosista fiiliksistä. Yhtenä syypäänä moiseen täytyy mainita elinympäristön onnellinen havainnointi ja tulkinta siitä, että kevät on todella tulossa. Tässä 3 varmaa merkkiä siitä, että talvi alkaa pian taittua:
1. Kilpikonna löytyy köllöttelemästä aurinkolaikusta.
2. Kiinnostus kaikkeen kouluun liittyvään laskee absoluuttisen nollapisteenkin alapuolelle. Sanonta "hyvin suunniteltu on puoliksi tehty" on mun lemppareita tällähetkellä. Oon ainakin suunnitellu tota kirjotuksiin lukemista antaumuksella..
3. Kirkkaiden värien käyttö meikatessa ei tunnu enää itselle vittuilulta !!

Nukuin viimeyönä (tai oikeasti se oli tätä aamua) vain 3 tuntia, joten voisin painella hippulat vinkuen vällyjen väliin nyt. Kerron tarkemmin viime päivien (ja öiden) puuhailuista ehkä huomenna tai itseni tuntien ehkä vähän myöhemmin. Puspus kaikki!
XOXO

2/23/2012

Alkukantaiset eläimet ovat usein muita alttiimpia viruksille

Moikka! Ah viimein oon (ainakin melkein) täysissä ruumiin ja sielun voimissa. Huhhuh, on ottanu koville hengata neljän seinän sisällä nyt .. lähemmäs 5 päivää, kun raivoisasti uhreja niittänyt superflunssa iski kyntensä myös meikäläiseen. Kipeilypäivien fiiliksistä kertoo aika paljon - tai oikeestaan kaiken - seuraavat kuvat:
Katkeruuspullat, jotka näytti sairaan hyviltä, mutta joiden (kuuleman mukaan) makuaistimia hivelevää nautintoa en varsinaisesti ikinä kokenut. Flunssaisena kun makuaisti tuppaa häviämään alta aika yksikön, mur. Tää oli mun mielestä suuri vääryys, koska rakastan laskiaispullia!
Mun henkireijät. 2 välinettä ulkomaailman kanssa kommunikointiin ja pussukka täynnä erilaisia lääkkeitä, joita oon napostellut menetettyjen pullienkin edestä.
Eilisillan pelastaja

Tänään oon voinut jo aika paljon paremmin ja ekaa kertaa sitten lauantain oon vaivautunut tekemään ulkonäölleni jotain paperipussikiharien muodossa!
Note to self: luonnostaan kiharat karvat ja kyseinen kiharrustapa eivät välttämättä ole mikään paras yhdistelmä...
Aikamoinen afrohan siitä tuli hups. Ignoratkaa muuten kamalasta kuosista kärsivät kynnet, joille en oo kipeyksissäni jaksanu tehdä mitään!
Onneksi pienen, lakkapullon avunantoon perustuneen tappelun jälkeen tosta tuli ihan okei .. kai :D Sanokaa te

Oon ihan kaikissa lääkehuuruissani tohinoissa unohtanut esitellä mun uuden (yllätysyllätys) sormuksen, jonka kanssa rakkautta oli ilmassa ensisilmäyksellä:
Kirjaimellisesti silmäyksellä. Oon pitkään ettinyt jotain kivaa rinkulaa etusormeen ja nyt etsinnät ovat tauonneet - ainakin hetkeksi.

Nyt aioin ehkä rikkoa viime päivien normeja ja poistua tästä huushollista ihmisten ilmoille (se tunne, kun saat meikata viiden meikittömän päivän jälkeen..)!
XOXO

2/19/2012

Hurmaavat kimalaiset laumoineen ovat vinkeitä otuksia

Terve! Tosta yllä olevasta kuvasta, joka viime keskiviikko aamuun sijoittuu, alkoi kolmen päivän hauskuus. Oikeasti yhdet elämäni ihanimmista päivistä, aivan parhaassa seurassa. Varautukaatte kilometrin mittaiseen kuvamaratoni postaukseen. Viime vuorokaudet on olleet sellaisia, joista kuvat kertovat tuhat sanaa ja vaikka vähintään toiset tuhat jää muistojen muodossa vain mukana olleiden mieleen, toivon, että sinne ruudun toiselle puolelle välittyisi ainakin osa noista tunnelmista.
Keskiviikko päivän abit vietti perinteen mukaisesti yöpuvuissa koulussa hengaillen. Toteutimme myös terrori-iskuja ykkösten ja kakkosten tunneille, rynnäten laumoittain luokkiin ja sotkien pulpetit, taulut ja tavarat parhaamme mukaan.
Illalla luvassa oli kakkosten meille järjestämät potkiaiset kauhu-teemalla:
Noi mun ja Jonnan Hitchcockin lintu-puvut oli ehkä vähän failure, mutta kun jatkettiin koululta samoissa vermeissä baariin, oli ihan jees ettei oltu ihan yhtä jäätäviä kuin ystävämme Samara.
Potkiaisissa perinteisesti palkitaan abeja erilaisten ja vuosittain vaihtelevien kategorioiden mukaan. Olin tosi otettu, kun sain vuoden lintubongari-palkinnon. Illan parhaita hetkiä olikin se, kun menin hakemaan kyseistä tunnustusta - miksipä muuksi, kuin linnuksi pukeutuneena.
Toiseksi parat hetki oli, kun sullottiin noi meidän hermoja raastavat siipiviritelmät Ruman roskikseen :D
Torstaina koitti viimein päivä, jota ainakin allekirjoittanut oli oottanut aina sieltä ykkösvuodelta asti:
Penkkarit Teemana meillä oli historia.
10 pistettä ja papukaija-merkki sille, kuka tajuaa mitä toi mun puku esittää...
En ois ikinä voinut uskoa miten hauskaa toi rekkailu oli. Huudettiin vaan äänemme käheiks ja vaikka tuhlaillen heiteltiinkin kaikki karkit jo ekalla ajolenkillä en silti lakannu hymyilemästä varmaan hetkeksikään ajelun aikana.
Kun onnistuttiin kipuamaan rekoista alas (hitto oli muuten vaikeeta ton puvun kaa), meillä oli aika tarkalleen 8 minuuttia aikaa keretä bussiin:
Olin pakannut viimesen päälle kaikki setit mukaan (kuinka paljon voi nainen tarvita kamaa yhden yön reissulle?) ..
Ja niimpä abiristeily saattoi alkaa
Esiintyjänä meidän boatilla oli JVG. Jo kolmas kyseisen poppoon keikka josta mulla on vain hataria muistikuvia ehheh :DD
Aamupalan jälkeen, tuntiakaan koko yönä nukkuneena mua askarrutti kysymys siitä, miten toi laiva pystyi liikkumaan tollasen jäämassan seassa? Oikeestaan en oo saanu tohon vastausta vieläkään.

Perjantai-iltana kotiuduttuani olin väsynyt, mutta tavattoman onnellinen. Samoissa fiiliksissä oon tälläkin hetkellä noita kuvia selaillessa, mutta kaveripiirissä jo aikaisemmin viikolla riehunut tajuttoman tyhmä flunssa on nyt iskenyt muhunkin. Jos ja kun tää postaus on maailman sekavin, niin laitetaan se tän kipeilyn piikkiin (;

Nyt käperryn ehkä sängyn pohjalle parantelemaan itseäni, jotta pystyisin huomenna raahautumaan elämäni viimeiseen ryhmänohjaus tuokioon, joissa tänä vuonna en ole tainnut käydä kuin kerran, hups. 
Laittakaahan kommenttia, te ihanat - ja kertoilkaa miten teillä on mahdolliset penkkarit ja vanhojen päivät tai ihan mitkä vaan viimepäivät menneet (:
XOXO

2/12/2012

Jotkin linnut käyttävät päivittäin tuntikausia höyhenpukunsa sukimiseen

Ciao! Ihana viikonloppu takana päin ja huippuhuippu viikko edessä. Into pinkeänä pitäisi vielä pari päivää arkisesti ahertaa koulussa, ennen kuin keskiviikkona alka 3 päivää kestävä ilakointi. Ensi viikkona tulen olemaan superkiireinen, joten seuraava postaus ilmiintyy keskuuteemme varmaankin vasta lähemmäs viikon päästä.
Nyt kuitenkin tän viikonlopun parhaudet:
1. Kirpparilöydöt, jotka kerrankin kummatkin oli sellaisia, joita todella oon ettiny. Mulla on pitkään haaveissa pyörinyt mustat legginsit, joissa kuitenkin ois joku kuviointi/erilainen saumoitus ja voi onnen määrää, kun etsimäni yksilöt löytyivät. Vielä suurempaa hurmiota aiheutti tuo iso nahkalaukku, jonka 2 euron hintaan lunasti omakseni.  Oon oikeesti about vuoden kaivellu kirppareita ettien juuri tollasta täydellisyyden ruumiillistumaa.
2. Ruoka, etenkin kuvassa esittäytyvä mun ja äitin bravuuripaella nam
3. Asut, huh kriiseilystä huolimatta potkiais- ja penkkariasut alkaa kummatkin olla nyt voiton puolella :D
4. Siilin parturi, nyt on turkkikin ojennuksessa ensi viikkoa varten.

Toivottavasti teillä on ollut yhtä mainioita päiviä kuin meitsillä, nyt menen paistamaan pannukakkua.
XOXO