On aasikin pohjimmiltaan laumaeläin

Moikka kaikki ! Mun kulunut viikko on sujunut jokseenkin haikeissa tunnelmissa ja oon kasaillut tätäkin postausta nenäliina kourassa (tällä kertaa muusta syystä kuin siitepölyallergian vuoksi..). Eilen mun paras kamu, tai yksi niistä, lähti kolmeksi kuukaudeksi työharjotteluun toiselle puolen Eurooppaa, Kreikkaan. Tasaisin väliajoin oon kyynelehtinyt pitkin viikkoa miettien tota juttua ja vaikka kuinka yritän uskotella ittelleni, että kesä menee takuulla nopeasti, tuntuu olo silti jokseenkin surkealta. Aikaisemmin, kun oon ollut erossa tuosta eukosta maksimissaan 2 viikkoa ja se on ollut osa mun elämää 5-vuotiaasta saakka.

Tän postauksen tarkoituksena ei kuitenkaan oo murehtia ikävää vaan päinvastoin! Pidettiin viime viikonloppuna läksärit maailmanmatkaaja-naisellemme ♥

 Tämän serious-business kuvan tarkoituksena on mitä ilmeisimmin ollut esitellä mun kyseisen illan sotamaalausta.

 

 Kasattiin Jonelle sen puolesta pikkuinen selviytymispaketti, johon kuului perus-Suomikaman lisäksi mm. vihkonen, johon oltiin kirjattu kaikenmoisia ohjeita matkaa varten. Ja kirsikkana kakun päälle:

Aivan käsittämättömän järkyttävät Suomi-tatuointitarrat, jotka sankarin oli tietenkin läntättävä käsivarsiinsa illan ajaksi :DD

 

 

 

 Normi köyhänmiehenshottilaseista vähän tulta alle ja sitten alkaa tulla taas näitä kuvia ...

 

 

Jonella oli omien sanojen mukaan "tennarit suoraan helvetistä" joiden jalkaa kiskomisessa meni kuulemma tuhottoman kauan aikaa. Valmistautuminen kannatti siis aloittaa hyvissä ajoin ennen baariin lähtemistä. Muistaakseni tän kuvan jälkeen kuunneltiin vielä aika pitkä soittolista loppuun - noh ainakin Jones oli ekana valmiina.

Viimeisen yhteisen baari-illan aikana mm. laulettiin karaokea (apua), toivottiin kaikki mahdolliset biisit DJ:ltä (sis. mm. Poika saunoo) ja tanssittiin sydämmemme kyllyydestä. Hieman ennen pilkkua tassuteltiin Jonnan kanssa mun luokse uinumaan ja kun tultiin kämpille niin kappas mun asunnon ovi oli jäänyt sepposen selälleen. Noh sattuuhan sitä. Onneksi meidän talossa asuu mitä ilmeisimmin rehellisiä ihmisiä, sillä (luojan kiitos) kaikki oli kilpikonnaa myöten paikallaan.

Tällä viikolla käytiin vielä viimeisellä aterialla vakipaikaksi muodostuneessa Jalossa. Söin tavanomaiseen tapaani kana-ceasar-salaatin ja jälkkäriksi syötiin kaikki puoliksi tommonen himmee porkkanakakkusetti.

Nyt, kunhan saan tän postauksen valmiiksi aion katsoa osaanko ladata tähän koneelle Skypen, jotta saan mahdollisimman pian nähdä naiseni taas "kasvokkain". Onko kellään iPhonen omistajalla muuten käsitystä mahtaako Skypestä olla jonkinmoista kännykkäversiotakin?

XOXO♥

Ps. Käykää kaikki ihmeessä lueskelemassa myös Jonen ja kahden muun sankarin blogia Kreikan auringon alta!