Kykenevätkö eri maiden kanalinnut viestimään keskenään?

 Haudihau ja viimeinkin terveisiä Virosta! Oon säästänyt tän postauksen tekemistä kunnes mulla on riittävästi aikaa, mutta nojaa - kello on taas ties mitä ja huominen työpäivä aamuherätyksineen kummittelee takaraivossa.

Eniveis, viime viikon maanantaina lähdettiin kokoonpanolla meitsi, Vilma ja Jonna kohti Eestinmaan ihmeitä.

Kolmestaan matkustaminen on esim. bussipaikkojen kannalta tyhmää, kun joku joutuu aina olemaan "yksin". Yritin ottaa meidän edessä istuvasta persreikäpariskunnasta salaa kuvan - oikeesti millaset idiootit asettuu melkein täyteen tupatuissa busseissa istumaan niin, että vie 4 penkkiä normaalin kahden sijaan? Jos avioliiton auvoinen satama ei oo ollut enää vuosiin niin auvoinen, että voi matkan Jkl-Hki istua bussissa vierekkäin, miettisin ehkä muutaman kerran mitä fakkia sormus vielä sormessa killittää. Verenpaine oikein nousi, kun muistelinkin tota tapahtumaa :DD

Tuskaisen bussimatkan ja sitäkin etovamman laivamatkan (mikään vene ei oo ikinä keinunu niin paljoa) jälkeen saavuttiin myöhään maanantai-iltana viimein meidän hotelliin, joka oli siis Tallink Express. Tosta kuvasta voi vähän kuikuilla minkä tasosesta mestasta on kyse! Mun mielestä hintaansa nähden oikein kelpo laavu kyllä. Palauduttiin vain toi ilta matkustamisen aiheuttamista henkisistä ja fyysistä vammoista eikä tehty muuta kuin tuijotettiin huoneen telkkarista Jersey Shorea.

Tiistaina aamupalan jälkeen laittauduttiin nopsasti (ton hotellihuoneen suurin plussa: monta isoa peiliä) ja lähdettiin valloittamaan Tallinnaa. Mun varustautuminen kaikille reissuille alkaa olla aika yleinen läppä meidän kaveripiirissä ja niimpä olin taas lähteny matkaan mm. tollasilla "hyvillä ja tukevilla" kävelykengillä.

Päätettiin käydä aivan ekana napsasemassa muutamia kuvia, kun kaikilla oli vielä naamat paikoillaan. Ihan meidän hotellin vieressä olin tollanen ... monumentti, minkä varmaan monet Tallinnassa vierailleet on nähneet. Jos joku tietää niin voi kertoa mulle ton syvimmästä olemuksesta, meille se toimi kivana photoshoottausmestana!

En oo ikinä viettänyt Tallinnassa niin kauaa aikaa, että oisin kerennyt käydä missään ydinkeskustaa kauempana. Nyt kuitenkin otettiin trollibussi (ei varmaan tarvii ees kertoa paljon riemua tosta nimestä revittiin) about 10 minuutin ajomatkan päässä sijaitsevaan Kristina(muistaakseni)-ostoskeskukseen, joka oli hyvä veto, sillä siellä oli enemmän ja vieläpä huomattavasti mielenkiintoisempia kauppoja, kuin ihan ytimessä. Toi Duff-rekka ei kauheesti liity mihinkään, mutta oli hauska mun mielestä :D

Ankaran shoppailumaratonin levähdystauoilla käytiin anastamassa tutusta ja turvallisesta Prismasta vähän murua rinnan alle leivän ja tuorejuustojen muodossa. Klikatkaa tota hyllykuvaa suuremmaksi ja naurakaa kanssani noille nimille. Pirukas :D:DD

Jottei tän blogin todellinen tarkoitus, eli mun päivän aterioiden kuvaaminen täysin unohtuisi, niin tuossapa vielä kuva pian perinteeksi muodostuneesta Amarillon kanahampurilaismätöstä, jonka vatsaani ahdin vielä shoppailumaraton lopulta päätyttyä.

Päivän saldot kahteen (huonoon) kuvaan ämpättynä! Yksikään riepu, tossu tai muukaan tuote ei maksanu yli 20 euroa, mikä piti laihtuvan lompakon edes jotenkin hengissä.

Tiistai-iltana päätettiin sitten pitää girls night out ja olin ihan täpinöissäni, kun sain koeajaa tuon päivällä ostamani mustan mekkoviritelmän heti. Meikkasin vain ihan simppelisti, näistä kuvista tosin puuttuu vielä superpunaiset huulet, jotka "muutamien" lasillisten jälkeen tein koko porukalle. Ehkä ihan hyvä niin.

Oli kyllä taas niiiin hauska ilta ja yö, että sanat ei juurikaan riitä kuvailemaan. Virossa baareilu on huomattavasti edullisempaa, sillä ainakin kauniimman sukupuolen (köhköh) edustajana joka paikkaan tuntui pääsevän ilmaiseksi sisään ja juomatkin oli niin halpoja, että ihan nauratti.

Seuraavana aamuna ei sitten naurattanutkaan (ainakaan Jonnaa). Huone piti luovuttaa 12 mennessä ja taisin tuolla ylempänä valehdella, kun sanoin shoppailurupeaman päättyneen.

Suomalainen Virossa ei ole suomalainen Virossa, ellei laukku paina kotimatkalla tuplasti sen mitä tullessa ja kilise kuin kattokruunut Titanicin törmätessä jäävuoreen. Vararikkouduttiin eniten koko reissulla tuossa nimenomaisessa ilolienten ihmemaassa, mutta ainakaan rahaa ei kulu noihin liemiin sitten Suomen puolella pitkään, pitkään aikaan!

Paluumatkalla paatti ei keinuttanut enää onneksi ihan hirveesti, mutta aikalailla naatteina lojuttiin samassa käytävän nurkassa koko parituntinen. Aina niin mieltä ja takalistoa hivelevä bussimatka Helsingistä Jyväskylään taisi imeä meistä viimeisetki mehut ja kun ton tripin jälkeen palasin torstaina töihin, en voinut muuta kuin miettiä, että yks tollanen reissu kesässä on kyllä tarpeeksi :D

Ihan mainio irtiotto arjesta, suurin kiitos siitä kuuluu huipuimmalle matkaseuralle ♥

XOXO♥

Ps. Huuda hep, jos luit tänne asti! En kestä, kun näistä kaikista reissu postauksista tulee aina tälläsiä metriheikkejä joiden rinnalla Suomen pisimmät olympiauimaritkin kalpenee.

Pps. Ei, näkösi ei ole huonontunut tippaakaan, pienensin vaan fonttia yhdellä koolla. Kertokaahan miltä näyttää vai näyttääkö yhtään miltään?