Puluja putkessa

Hellurei ja hellät tunteet ! Niin kamalalta, kuin se tuntuukaan myöntää, kesäloma on nyt lusittu ja ah-niin-kamala arki on taas täällä. Olenko ainut jota koulu alkoi nyppiä heti ensimmäisen päivän jälkeen?
Koska koetan kovasti taistella perinteistä vihaan-koulua-ja-syksykin-tulee-elämäni-on-pilalla-masennusta vastaan, ajattelinkin opiskelumotivaatiottomuuden sijaan kertoo tässä postauksessa mun kesän ehkä parhaasta  tapahtumasta: dididididdidiiii Pipe-festistä ♥

Matkaan lähdettiin 4.8 jotakuinkin tuon näköisenä. Olin pakannut mukaan aivan jäätävän kassillisen kamaa, aina vedenkeittimestä Onepieceen. Me asusteltiin tosiaan tuo 3 yötä festarialueen sisällä sijainneessa hotellissa, mikä oli oikeesti aivan mainio järjestely, sillä oli sää mikä hyvänsä, meillä oli kuiva paikka jossa säilyttää tavaroita ja välillä myös itteemme ..

.. Ja jotenkin siinä sitten kävi niin, että teltoissa elelevät kaveritki huomasi hyväksi käyttää  meidän säilytystiloja ja niimpä toi kämppä oli aivan jäätävässä kunnossa läpi reissun.

Oman laukkuni evakuoin heti ekana iltana yhden kerrossängyn ylempään petiin, mikä oli toisaalta huono ratkasu, sillä mun piti nukkua noiden kaikkien settien seassa.

Aina, kun käytiin moikkailemassa kavereita teltta-alueella, tajusin kuinka onnellisia meidän piti olla siitä, että saatiin koko Himoksen toisiks viimenen hotellihuone itellemme.

Sitä saastan määrää ei sanat eikä edes kuvat riitä kuvailemaan. Itken vaan verta niiden puolesta jotka tota hävitystä on joutunut siivoamaan!

Miinuksena mainittakoon, että meidän huoneesta uupu jääkaappi, mutta kyllä hätä keinot keksii :D
Festeille ei tietenkään tultu vain asustelemaan, vaan katteleen upeita artisteja !

Kaikkein parhaan keikan heitti mun mielestä Raappana, mikä ei sinäänsä yllättäny, koska se oli ehkäpä mun lemppari kaikista tuolla esiintyneistä jo ihan muutenkin. Se oli kuitenkin yks ainoista keikoista, josta en saanu kuvaa ): Paras tunnelma oli ehkä yllä näkyvällä Petri Nygårdin keikalla, sekä tietenkin:

JVG:n setti toimi, sillä lähes koko yleisö osas jokaisen biisin sanat ja tää keikka olikin se, minkä aikana sain sanoo hyvästit mun äänelle.

Parasta koko reissussa oli kuitenkin se jatkuva, iloinen fiilis ja paras porukka ♥ Tässäpä teille vielä läjäpäin Paippikuvia, napsittuna mun ensimmäisellä, 4 megapikselin digikameralla, joka urhoollisesti (joskin erittäin ahkeralla latailulla..) roikku mukana koko ton reissun ajan !

 Why so serious?

 Sad leg is sad ):

Loppuun sanon vielä, että ensimmäiseksi festarikokemukseksi en olisi paljoa parempaa saattanut toivoa! Mites te muut? Oliko kukaan muu paippeilemassa?
Enää 51 viikkoa ja edessä on toivonmukaan toinen samanmoinen reissu.

Ps. Huomaatteko, mitä kuvista puuttuu ? (;
XOXO♥