Hurmaavat kimalaiset laumoineen ovat vinkeitä otuksia

Terve! Tosta yllä olevasta kuvasta, joka viime keskiviikko aamuun sijoittuu, alkoi kolmen päivän hauskuus. Oikeasti yhdet elämäni ihanimmista päivistä, aivan parhaassa seurassa. Varautukaatte kilometrin mittaiseen kuvamaratoni postaukseen. Viime vuorokaudet on olleet sellaisia, joista kuvat kertovat tuhat sanaa ja vaikka vähintään toiset tuhat jää muistojen muodossa vain mukana olleiden mieleen, toivon, että sinne ruudun toiselle puolelle välittyisi ainakin osa noista tunnelmista.

Keskiviikko päivän abit vietti perinteen mukaisesti yöpuvuissa koulussa hengaillen. Toteutimme myös terrori-iskuja ykkösten ja kakkosten tunneille, rynnäten laumoittain luokkiin ja sotkien pulpetit, taulut ja tavarat parhaamme mukaan.
Illalla luvassa oli kakkosten meille järjestämät potkiaiset kauhu-teemalla:

Noi mun ja Jonnan Hitchcockin lintu-puvut oli ehkä vähän failure, mutta kun jatkettiin koululta samoissa vermeissä baariin, oli ihan jees ettei oltu ihan yhtä jäätäviä kuin ystävämme Samara.

Potkiaisissa perinteisesti palkitaan abeja erilaisten ja vuosittain vaihtelevien kategorioiden mukaan. Olin tosi otettu, kun sain vuoden lintubongari-palkinnon. Illan parhaita hetkiä olikin se, kun menin hakemaan kyseistä tunnustusta - miksipä muuksi, kuin linnuksi pukeutuneena.
Toiseksi parat hetki oli, kun sullottiin noi meidän hermoja raastavat siipiviritelmät Ruman roskikseen :D

Torstaina koitti viimein päivä, jota ainakin allekirjoittanut oli oottanut aina sieltä ykkösvuodelta asti:

Penkkarit ♥ Teemana meillä oli historia.

10 pistettä ja papukaija-merkki sille, kuka tajuaa mitä toi mun puku esittää...

En ois ikinä voinut uskoa miten hauskaa toi rekkailu oli. Huudettiin vaan äänemme käheiks ja vaikka tuhlaillen heiteltiinkin kaikki karkit jo ekalla ajolenkillä en silti lakannu hymyilemästä varmaan hetkeksikään ajelun aikana.
Kun onnistuttiin kipuamaan rekoista alas (hitto oli muuten vaikeeta ton puvun kaa), meillä oli aika tarkalleen 8 minuuttia aikaa keretä bussiin:

Olin pakannut viimesen päälle kaikki setit mukaan (kuinka paljon voi nainen tarvita kamaa yhden yön reissulle?) ..

Ja niimpä abiristeily saattoi alkaa ♥

Esiintyjänä meidän boatilla oli JVG. Jo kolmas kyseisen poppoon keikka josta mulla on vain hataria muistikuvia ehheh :DD

Aamupalan jälkeen, tuntiakaan koko yönä nukkuneena mua askarrutti kysymys siitä, miten toi laiva pystyi liikkumaan tollasen jäämassan seassa? Oikeestaan en oo saanu tohon vastausta vieläkään.

Perjantai-iltana kotiuduttuani olin väsynyt, mutta tavattoman onnellinen. Samoissa fiiliksissä oon tälläkin hetkellä noita kuvia selaillessa, mutta kaveripiirissä jo aikaisemmin viikolla riehunut tajuttoman tyhmä flunssa on nyt iskenyt muhunkin. Jos ja kun tää postaus on maailman sekavin, niin laitetaan se tän kipeilyn piikkiin (;

Nyt käperryn ehkä sängyn pohjalle parantelemaan itseäni, jotta pystyisin huomenna raahautumaan elämäni viimeiseen ryhmänohjaus tuokioon, joissa tänä vuonna en ole tainnut käydä kuin kerran, hups. 

Laittakaahan kommenttia, te ihanat - ja kertoilkaa miten teillä on mahdolliset penkkarit ja vanhojen päivät tai ihan mitkä vaan viimepäivät menneet (:

XOXO♥