Olen Jyväskylässä käydessäni tehnyt äidin ja Raipen kanssa jo useamman reissun marjametsään. Ollaan keräilty sekä mustikoita, että vadelmia ja pian päästään sienestämään! Pari viikonloppua sitten otin kameran mukaan metsään ja ajattelin saavani vauhdikkaita kuvia Raipesta. Tuo tolvana kuitenkin vietti suurimman osan ajasta (kuten kuvistakin näkee) päivystäen maaston korkeimmalla kivenlohkareella - yhdenkään marjan poiminta ei jäänyt tältä tarkkailijalta rekisteröimättä. Rakastan metsissä liikkumista ja etenkin koiran kanssa se on ihanaa, kun "villieläimetkään" eivät pelota, vaikka tuo meidän arkajalka varmaan hyppäisi syliin jokun eläimen nähtyään. Metsän tuoksut ja äänet ovat ihanan rauhoittavia ja vaihtelevassa maastossa liikkuminen myös hyvää, erikaista treeniä kropalle. Tunnen taantuvani metsäretkillä aivan lapsen tasolle, kun bongailen tuttuja kasveja ja ihmettelen muurahaisten uurastusta. Ehkä siksi metsässä liikkuessa juuri rentoutuukin, siellä arki ja kiireet unohtuvat.
Onko teissä marjastajia tai sienestäjiä? Tai muuten vain metsäfiilistelijöitä?
Ihania kuvia, niin rauhoittavia ja sellaisia mistä välittää mahtava fiilis. Sekä tuo Raipe, en pysty olla ihastelematta <3 Raipen kuvilla on sellainen vaikutus muhun, että aina kun niitä näen alan haluamaan staffia enemmän ja enemmän. Se olisi myös hyvän kokoinen kaveri tähän meidän perheeseen. Oi että <3 Niikun aikaisemmin taisin kirjoittaakkin sulle johonkin postaukseen, että täältä ainakin löytyy ahkera marjastaja ja sienestejä ja metsänfiilistelijä! Tänääkin oltiin mustikassa :D Ja viime viikolla tein ihanaa kastiketta kanttarelleistä, nam!
VastaaPoistaVoi että mä jo ootan että pääsen ihastelemaan teidän staffiperheenjäsenen kuvia hihih :D Valitsin postaukseen järkevimmät kuvat pojasta, joukossa oli myös kasoittain hölmön näköisiä saukko-poseerauksia ! Ihanaa kuulla, että säkin oot metsähöperö ♥ Oi kanttarellikastike, nam! Mä toivon, että pääsisin tulevana viikonloppuna sienestämään !
Poista