9/16/2009

Viva La Vida

Miau.
En tiedä miksi aloitin noin. En edes pidä kissoista.

Nyt olen tehnyt koeviikon kokeista 3/5 ja olen suoriutumiseeni suhteellisen tyytyväinen lukuunottamatta tämän päiväistä matikan koetta. Se oli todellinen fiasko.
Alussa oli semmoinen osio, jossa ei saanut käyttää laskinta laisinkaan. Kera onnettomien päässälaskutaitojeni tiesin olevani tuhoon tuomittu. Muutamille lausekkeille en vain osannut tehdä yhtään mitään ja nekin, joista sain sievenneltyä muutamia juttuja pois jäivät kuitenkin kesken. En muista sainko kuin muutamaan tehtävään lopullisen vastauksen, suurin osa minun oli vain pakko jättää kesken.
Myöskään laskimellinen osa ei sujunut yhtään sen paremmin. Koitin paneutua varsinkin sanallisiin tehtäviin oikein ajatuksen kanssa, mutta harmittavan moneen otteeseen huomasin lukeneeni jonkin lauseen n. 7-8 kertaa, sisäistämättä siitä sanaakaan. Vietettyäni pulpetin ääressä tunnin verran, alkoi päivän ruokalistan miettiminen olla huomattavasti mielekkäämpää ajateltavaa kuin mokomat matikan tehtävät. Niimpä jätin pari viimeistä laskua tyystin tekemättä ja palautin täyteen tuherretun konseptini miettien, olisiko ollut fiksumpaa jättää koe tekemättä kokonaan ja mennä suosiolla uusintoihin kokeilemaan onneaan.
Tein itseni (sekä Mian) kanssa sopimuksen siitä, että mikäli saan tuosta kokeesta alle kutosen, vaihdan lyhyeen matikkaan.Koulusta päästyämme minä ja Vilma oltiin jotenkin kamalan leffa-tuulella. Tarkistettuamme Finnkinon sivuilta, että kaikki näytökset alkavat aikaisintaan kolmen aikoihin (kello oli silloin n. 11) päätimme ajaa Makuuniin ja vuokrata jonkun niistä lukuisista leffoista, mitä meidän on pitänyt yhdessä katsoa.
"Miehet jotka vihaavat naisia" oli tämän päivän valinta (kiinnostuneet voivat lukea vähän virallisemman arvion vaikkapa tästä). Se oli jollainlailla tosi hieno, mutta yleisesti ottaen aika kamala elokuva. Hyvin rakennettua kerrontaa ja plussaa täytyy antaa siitä, että tässä oli pitkästä aikaa leffa, jossa pysyi koko ajan kärryillä. Ei silti ehkä kuitenkaan sellainen teos, joka täytyisi ehdottomasti katsoa uudelleen.

Nyt minun pitäisi olla lukemassa psykologiaa. Olen piperrellyt jo neljä A4:sta täyteen käsitekarttoja (mm. aiheista "oppiminen" ja "psykologian 3 ihmiskuvaa", joista ensimmäisenä mainitun voitte bongata tuosta viereisestä, havainnollistavasta kuvasta) ja nyt minua pelottaa, ettei niistä ole sittenkään hyötyä. Ehkä kannattaisi vain yrittää lukea koko arviolta satasivuinen koealue läpi vielä tänä iltana. Samalla tekniikallahan valmistauduin eiliseen historian kokeeseen ja se tuntui menevän ihan hyvin.
Toisaalta, kello on jo kohta puoli kuusi. Olisin valmis luultavasti vasta joskus puolen yön aikoihin. Ja lisäksi motivaationi moiseen hommaan on pienempi kuin yksi, mutta suurempi kuin -1 (huomaattehan kuinka olen virittäytynyt matemaattiselle tajuudelle) eli taidan vain tyytyä käymään nuo käsitekartat ja vihkon muistiinpanot oikein huolella läpi ja toivoa sitten parasta huomisen suhteen.

Tämä oli myös kynnellisesti erittäin huono päivä. Kaksi kynttä turmeltui täysin ! Toinen katkesi aivan juuresta asti ja on aivan järkyttävän näköinen nyt. Toisesta jäi vielä hieman jäljelle, mutta kamalan lyhyt se on silti. Olen vähän miettinyt, että jos vain leikkaisin nyt kaikki kynnet tosi lyhyiksi ja antaisin kasvaa sitten yhdessä saman mittaisiksi ... Mutta toisaalta en tiedä raaskinko- onhan minulla on vielä yhteensä 5 sopivan pitkää yksilöä jäljellä.

Otsikoksi oli pakko pistää tuo Coldplayn kappale, sillä olen kuunnellut sitä viimepäivinä varmaan 4398598 otteeseen. Klikkaahan tästä ja kuuntele sinäkin.

2 kommenttia: